Lagstadin sodanaikainen sairaala 1944

Kätilöopistossa voitiin vuosi 1944 aloittaa sodasta huolimatta suhteellisen hyvissä merkeissä. Tilanne muuttui kuitenkin äkkiä ja järkyttävällä tavalla kokonaan toisenlaiseksi. Sunnuntaina, helmikuun 6. päivänä klo 19 tienoilla omaisten ollessa juuri vierailemassa hoito-osastoilla, alkoivat hälyytyssireenit ulvoa. Seurasi voimakas, läpi yön klo 5 saakka toistuvina aaltoina jatkunut vihollisen ilmahyökkäys Helsinkiä vastaan. Kätilöopistokin sai runsaan osansa, lukuisien pommien pudotessa sen alueelle ja joka puolelle lähiympäristöön. Laitoksen kaikki rakennukset vaurioituivat käyttökelvottomiksi, vaikka niihin ei osunutkaan suoranaisia täysosumia.

Kätilöopisto jouduttiin evakuoimaan Hämeenlinnaan, Tuusulaan ja Espooseen. Näin Lagstadin kansakolulusta tuli sairaala maaliskuun 7 p:nä 1944. Alemmat luokat siirettiin Gumbölen kouluun ja ylemmät luokat Bembölen kouluun. Lagstadin opettajatar jouduttiin häätämään poliisikonstaapeli Nils Kullbergin toimesta kunnanhallituksen puheenjohtajan Gunnar Ehrnroothin käskystä.

Lagstadin alakerrassa olevassa synnytys-osastossa oli 10 vuodepaikkaa ja lisäksi oli sisätautiosastolla 17 vuodepaikkaa osaksi yläkerrassa ja osaksi alakerran Grå-salissa. Näitä lisäpaikkoja tarvittiin Espoossa asuvaa noin 9000 evakoitujaa varten.  Ylilääkärinä toimi toht. Aulis Apajalahti, toht. Maggi von Born-Heikelin toimiessa synnytyslääkärinäSairaalan toiminta päättyi 31.12.1944.

Muuhun henkilökuntaan kuului ylihoitaja, osastonhoitaja ja kuusi hoitajaoppilasta (sekä kätilö- että sairaanhoitajaoppilasta). Näitten oppilaitten työ kuului osana heidän opiskeluharjoitteluun eri sairaaloissa. Ylihoitajana toimi Kaarina Itävuo.

Keittiö sijaitsi alakerrassa ja siellä työskenteli neljä henkilöä. Rakennuksessa ei ollut vesijohtoa, joten vesi oli kannettava Espoon joen lähellä olevasta kaivosta. Toisessa kerroksessa asui ylihotaja opettajan huoneessa. Muut hoitajat asuivat Domsin päärakennuksessa, jossa myöskin siihen aikaan toimi väliaikainen lastenkoti.
Voisi luulla että talossa, jossa oli 27 vuodepaikkaa, olisi ollut ahdasta mutta näin asianlaita ei ollut, koska muutenkaan ei sota-aikana joka asiasa valitettu. Silloin yhteenkuuluvuudentunne oli suuri.
Synnyttäjät ehtivät sairaalaan yleensä aika myöhäisessä vaiheessa, koska yhteydet olivat sota-aikana huonot. Tavallisin kulkuväline oli juna, jonka vuorot olivat aika harvassa tähän päivään verrattuna ja lisäksi ne olivat paljon hitaampia kuin nykyisin.
 

Kun ei ollut vesijohtoa ei ollut vesiklosettejakaan. Koulun ”huusi” oli piharaknnuksessa. Siellä oli yhtaikaa tilaa kuudelle. Potilaat eivät voineet juosta piharakennukseen, joten oli järjestetty ”sisävessa” sekä ala- että yläkertaan. Vessassa oli ämpäri laatikossa tilapäisessä ”kaapissa”. Ämpäri oli kannettava ulos.

Järjestelmällä oli puuttensa. Oli vaikeaa pitää hygieniasta huolta, - synnyttäjät peseytyivät pesuvadissa suihkun ja pesuhuoneen puuttuessa. Sisätautiosaston kuolemantapauksissa ei ollut tiloja ruumiin sälyttämiseen, jolloin ajoittain jouduttiin viemään ruumis yöksi liiteriin kunnes seuraava päivänä järjestyi poiskuljetus.
Tämän päivän näkökulmasta katsottuna voi sanoa että olosuhteet pakottivat viranomaiset tinkimään turvallisuusvaatimuksista sisärautiosaston toimiessa yläkerrassa, josta alakerran synnytäjät ja vastasyntyneet lapset olisivat voineet saada tartunnan.

Synnytyslaitoksen toimiessa Lagstadissa 13.3-31.12.1944-välisenä aikana oli synnytysosastolla 208 potilasta. Syntyi 193 lasta, 10 potilasta eivät synnyttäneet ja pääsi pois ja 5 siirrettiin toiseen sairaalaan.
Sisätautiosasto vastaanotti 83 potilasta, joista 57 pääsi kotiin terveinä tai toipilaina, 4 paranemassa, 3 parantumattomana, 2 vietiin toiseen sairaalaan ja 18 kuoli. Näin hoidettiin yhteensä 291 potilasta silloisessa Lagstadin koulurakennuksessa, nykyisessä Lagstad hembygdsgårdissa.

Lähteet:
Lagstad folkskolan vuosikertomus ajalta 1.8. 1943-31.7.1944
Espoon kunnan vuosikertomukset vuosilta 1939-1944
Helsingin kätilöopiston vuosikertomus vuodelta 1944
Barbro Palmén (s. Hedengren), sairaanhoitajaoppilaana Lagstadissa vuonna 1944
Nils Kullberg, ylimääräinen poliisikonstaapeli vuonna 1944